sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ruis-ohraleipä


Mieheni toi minulle kirjakaupassa käytyään alelaarissa olleen Martin Johanssonin kirjan Juurevaa leipää. Sitä selatessani tuli halu kokeilla pitkästä aikaa ruisleivän tekoa. Kirjasta löytyi ohje, jota sovelsin. Ohjeessa oli kokonaisia spelttijyviä, mutta minulla oli kokonaisia ohrasuurimoita. Päätin siis käyttää niitä.

Annoksesta tulee kaksi 1,5 litraista vuokaleipää. Minun vuokani ovat 1,7-litraisia, joten leivistä tuli vähän matalammat.

Ensimmäisen päivän iltana: tee hapantaikina ja kalttaa ohrasuurimot.
100 g ruisjuurta
300 g haaleaa vettä
180 g ruisjauhoja

300 g kokonaisia ohrasuurimoita
600 g vettä

Sekoita juuri, vei ja ruisjauhot isossa kulhossa. Minulla on tehokas yleiskone, joten laitoin hapantaikinan koneen 7-litraiseen kulhoon. Peitä tuorekelmulla sekä pyyhkeellä ja jätä huoneenlämpöön yön yli.

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja mittaa ohrasuurimot kiehuvaan veteen. Jätä kannen alle yöksi. 

Toisen päivän aamu:
Kaada imeytymätön vesi pois suurimoista (jos sellaista on) ja lisää kaltatut ohrasuurimot hapantaikinan sekaan. Sekoita.

450 g vettä
800 g ruisjauhoja
20 g hienoa merisuolaa

Mittaa vesi, jauhot ja suola hapantaikinan ja suurimoiden joukkoon. Jos sinulla on riittävän tehokas yleiskone, vaivaa taikinaa 6-8 minuuttia. Jos konetta ei ole, vaivaa taikinaa käsin noin 15 minuuttia. Taikina jää tahmeaksi. Peitä taikina taas kelmulla ja pyyhkeellä. Jätä nousemaan noin 4 tunniksi, kunnes taikina on 2-kertaistunut.

Voitele leipävuoat öljyllä ja kumoa taikina vuokiin. Tasoita pintaa. Voit ripotella halutessasi ruisjauhoja päälle. Peitä vuoat liinalla ja jätä taas nousemaan 2 tunniksi. 

Esilämmitä uuni 250 asteeseen. Nosta vuoat uuniin ja suihkuta vettä pullosta uuniin. Paista 15 minuuttia ja alenna sitten uunin lämpö 200 asteeseen. Paista noin 45 minuuttia. Jos sinulla on paistomittari, mittaa leivän lämpö. 98 asteessa leipä on kypsää. Nosta vuoat uunista ja kumoa leivät ritilälle jäähtymään. Kääri leivät leivinliinaan ja malta odottaa seuraavaan päivään, ennenkuin maistat!

Olipa muhevaa leipää, kaltattu ohra antaa leivälle kosteutta. Leipä oli melkoisen hapanta, mutta ohra hieman lieventää sitä. Tätä teen toistekin.



lauantai 18. maaliskuuta 2017

Limetti-pikkuleivät


Olen ollut kotona "hoitovapaalla" pariviikkoisten pentujen kanssa ja päivät käyvät pitkiksi, joten olen leiponut sitä sun tätä. Sen jokaviikkoisen leivän leipomisen lisäksi. Pikkuleipäpurkki tyhjeni, joten päätin kokeilla jotain uutta reseptiä. Tämän löysin Fiona Cairns'in kirjasta Bake & Decorate. Resepti oli vaniljapikkuleiville, jotka koristeltiin suklaapursotuksin, mutta pitihän minun taas sitä hieman muuttaa. Vaniljan sijasta käytin limetin kuorta, vähän reilummin. Annoksesta tuli reilu 40 pikkuleipää, halkaisijaltaan 6 cm.

250 g voita
125 g sokeria
370 g vehnäjauhoja
1 limetin kuoriraaste
1 keltuainen

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita limetin kuoriraaste vehnäjauhoihin ja lisää se voi-sokerivaahtoon. Sekoita nopeasti murumaiseksi ja lisää keltuainen. Sekoita tasaiseksi ja muovaile taikinasta muutaman sentin paksuinen levy. Vuoraa taikina tuorekelmulla ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi. Se voi olla siellä vaikka yön yli, jos niin haluat.

Esilämmitä uuni 180 asteeseen. Paperoi kolme uunipeltiä.

Ota taikina jääkaapista, puolita se ja lämmitä toista osaa käsissäsi. Kauli jauhotetulla pöydällä 3-4 millin paksuiseksi levyksi ja ota haluamallasi muotilla pikkuleipiä. Minä halusin pitkästä aikaa käyttää aikoinaan Lontoosta ostamaani leimasinta. Se ei ole tarpeen. Nosta ne paperoidulle uunipellille ja nosta pelti uuniin. Paista 10-12 minuuttia, kunnes saavat hieman väriä. Kuten kuvasta näkyy, minulla oli taikina paikoitellen ohuempaa ja siksi jotkut pikkuleivät saivat enemmän väriä. Nosta pelti uunista ja anna jäähtyä. 

Nämä pikkuleivät olivat tosi mureita ja maistuvia. Siis jos pitää reilusta sitruksen mausta. Säilytä peltirasiassa.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Omena-stout-hunajapiiras


Minun oli syksyisten suunnitelmien mukaan tarkoitus lentää tänään Lontooseen ja viettää huomista (17.3.) Pyhän Patrikin päivää ystävieni kanssa siellä. Asiat menivät toisin, enkä parin tunnin päästä nouse koneeseen. Jotain päivän kunniaksi täytyi tehdä ja tämä ohje tuli reilu viikko sitten Great British Chefs -uutiskirjeessä. Se on Richard Corriganin resepti. Piiras on taas aivan erilainen kuin mikään aiemmin tekemäni piiras, joten tuumasta toimeen. Aikaa tähän kuluu, työvaiheita on useita. Niitä voi tehdä päällekäin, joten ei tähän koko päivää mene.

Piiraspohja:
250 g vehnäjauhoja
hyppysellinen suolaa
50 g sokeria
125 g voita
2 munaa + 1 muna pohjan voiteluun

Sekoita kuivat aineet. Kuutioi kylmä voi ja hiero se kuivien aineiden kanssa nopeasti murumaiseksi seokseksi. Riko munat lasiin ja sekoita rakenne sekaisin haarukalla. Lisää kulhoon ja sekoita nopeasti taikinaksi. Kääri taikina tuorekelmuun ja nosta jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Esilämmitä uuni 150 asteeseen. Voitele noin 24-senttinen irtopohjainen piirasvuoka. 

Kauli taikina vuokaa isommaksi levyksi ja painele se vuokaan huolellisesti. Peitä leivinpaperilla. Käytä papuja, herneitä tai keraamisia piiraspainoja ja nosta uuniin. Paista 45 minuuttia. Nosta pois ja poista paperi painoineen.

Nosta uunin lämpö 180 asteeseen.

Täyte:
0,8 dl stouttia
iso, (vähintään 150 g) hapan omena (minulla Granny Smith)

Mittaa stout kattilaan. Kuori omena ja raasta se karkeaksi raasteeksi. Lisää raaste kattilaan stoutin kanssa ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljalleen, kunnes neste on vähän haihtunut. Nosta sitten levyltä ja jätä odottamaan.

Voitele piiraspohja munalla. Levitä täyte pohjalle.

Kuorrute:
90 g hunajaa
90 g vaaleaa siirappia
50 g isoja kaurahiutaleita
90 g korppujauhoja
2 munaa
puolikkaan sitruunan kuori ja mehu
puolikkaan appelsiinin kuori 

Pese sitrushedelmät. Raasta puolikkaan kuoret molemmista hedelmistä. Purista puolikkaan sitruunan mehu. 

Sekoita kaikki aineet keskenään. Levitä kuorrute piiraan päälle, ja nosta piiras uuniin. Paista 20-25 minuuttia, kunnes kuorrute on jähmettynyt ja pinta saanut kauniin värin.

Anna jäähtyä ennen tarjoilua. Leikkaa annospaloiksi ja tarjoile esim. vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Piiraassa ei maistu stout, ylimmäksi nousee raikkaan sitruunainen omena. Maukas piiras joka tapauksessa. Onko tässä sitten muuta irlantilaista kuin stout ja se, että tekijä on syntyisin Dublinista? Joka tapauksessa tämä käy vaikka Pyhän Patrikin päivän aterian jälkiruuaksi. Ja miksei muulloinkin.  

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Runebergin kakku


Tätini täyttää pyöreitä vuosia tiistaina, mutta juhlat vietettiin tänään Runebergin päivänä, joten päätin leipoa hänen toivomansa vadelma-kermakakun lisäksi pöytään Runebergin kakun. En halunnut tehdä yksittäisiä torttuja ja etsin netistä erilaisia ohjeita kakulle. Silmiini osui Maku-lehden blogeista Perinneruokaa prkl viime vuonna julkaisema resepti. Halusin tehdä kakun isossa vuoassa, koska väkeä on enemmän ja tein 1,5 kertaisen annoksen. Marmeladia käytin koko purkin. Toisin kuin Runebergin tortuissa yleensä, en käyttänyt sen enempää karvasmantelia kuin punssiakaan. Ihan siksi, etten pidä kummastakaan. Käytin 2,4-litraista vuokaa.

300 g voita
250 g sokeria
0,75 dl appelsiinimehua
3 munaa
yhden appelsiinin kuori raastettuna
3,75 dl pipari- ja ruiskorppujauhoseosta
150 g mantelijauhetta
200 g vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
kakun sisään: 
1 prk paistonkestävää vadelmamarmeladia
kostutus: 
1,5 dl limoncello-likööriä
1 dl appelsiinimehua
koristeluun:
vadelmamehua
tomusokeri

Esilämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen välillä vatkaten. 

Pese ja kuivaa appelsiini. Raasta kuori. Purista lopuksi mehu.

Yhdistä kuivat aineet kulhossa. Käytin 2,5 dl piparinmuruja ja loput ruiskorppujauhoja. Tuon verran sattui pipareita löytymään. Sekoita kuivat aineet vaahdon joukkoon ja kääntele tasaiseksi vaahdoksi. Lusikoi noin puolet taikinasta kakkuvuokaan, tee lusikalla taikinaan "oja" ja lusikoi vadelmamarmeladi sinne. Lusikoi loput taikinasta päälle ja tasoita pinta. Paista noin tunti, kunnes reunat ovat hieman irronneet vuoasta. Nosta uunista, anna hetki jäähtyä ja kumoa lautaselle.

Sekoita limoncello ja appelsiinimehu. Kostuta kakku ja anna jäähtyä kunnolla. 

Sekoita vadelmamehusta ja tomusokerista tahna ja valuta kakun päälle. Toivottavasti onnistut siinä paremmin kuin minä. 

perjantai 3. helmikuuta 2017

Za'atar-kierteet ja labneh


Ystäväni Jonathan toi minulle joku aika sitten mausteita Lontoosta. Etsiessäni reseptiä, johon voisin käyttää za'atar-maustesekoitusta, löysin tällaisen leivonnaisen. Olen ymmärtänyt, että za'ataria käytetään oliiviöljyllä voideltujen ohuiden leipien päälle ripoteltuina, mutta tässä reseptissä siitä on tehty kierteitä. Resepti löytyi Guardianin nettisivuilta. Za'atar-mausteseoksen sisältö vaihtelee, minulla ollut seos sisälsi seesaminsiemeniä, vehnää, timjamia ja sumakkia. Saattoi siinä olla jotain muutakin. Olin syönyt za'atarilla maustettua lohifilettä Lontoossa Ottolenghin delissä taannoin. Siitä jäi mauste mieleeni ja halusin kokeilla sitä kotona. 

Tein sen kanssa tarjottavaksi labnehia ja se sopikin siihen erinomaisesti. Labneh on libanonilainen jukurtista valmistettu tuorejuusto. Sitä voi maustaa haluamallaan tavalla, minä opin tämän tavan River Cottagen kurssilla.

Labneh:
500 g turkkilaista jukurttia
1 tl suolaa
sitruunamehua
mustapippuria

Sekoita suola, sitruunamehu ja mustapippuri jukurtin joukkoon. Kaada maustettu jukurtti esim. harsokankaalla vuorattuun siivilään. Tee kankaasta pussi ja sulje se. Nosta siivilä kulhon päälle ja jääkaappiin. Voit käyttää myös suodatinpussia, mutta älä laita sitä kahvinkeittimen suppiloon ettet saa kahviaromista juustoa. Ellet niin halua. 

Valmistele labneh edellisenä iltana. Käytä leivontaan siitä valunut hera, ettei se mene hukkaan.

Za'atar-kierteet

800 g jauhoja
25 g sokeria
2 pss kuivahiivaa
100 g voita
4 dl heraa ja maitoa
2 munaa

täyte:
1,5 d oliiviöljyä
175 g za'atar-mausteseosta

muna voiteluun
seesaminsiemeniä päälle

Sekoita kuivat aineet isossa kulhossa. Sulata voi. Vatkaa hieman munia kulhossa ja lisää hera+maito sekä sulatettu voi. 

Lisää neste kuivien aineiden joukkoon ja sekoita hetki kulhossa. Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa taikinaa, kunnes se on sileää ja kimmoisaa. Tähän menee reilut viisi minuuttia. 

Pyyhkäise kulho puhtaaksi ja öljyä se. Nosta taikinapallo kulhoon, peitä liinalla ja jätä nousemaan reiluksi puoleksi tunniksi. 

Paperoi korkea uunivuoka. Minä käytin 25x25-senttistä vuokaa, mutta jouduin ottamaan käyttöön myös 15x15-senttisen vuoan. 

Esilämmitä uuni 200-asteiseksi.

Kun taikina on kaksinkertaistanut kokonsa, kumoa se pöydälle ja kauli noin 60 x 30 sentin levyksi. Tee oliiviöljystä ja za'atarista tahna ja levitä se taikinan päälle. Rullaa taikina ja leikkaa se noin 2,5 sentin viipaleiksi. Sain taikinasta 25 palaa. Nosta palat leikkuupinta ylöspäin vuokaa riveittäin. Anna niiden nousta vuoassa noin 15 minuuttia.

Voitele munalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Siemenet eivät ole pakolliset, ei minultakaan kaapista löytynyt, vaikka olin muistanut niitä kotona olevan. Paista noin 25 minuuttia ja nosta uunista. Anna hetki jäähtyä ja tarjoile labnehin ja kasvisten kera.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Muroleivät & suklaa-"haggis"


Teki mieli leipoa jotain pikkuleipiä kotiin ja päädyin tekemään muroleipiä. Skottilaisella reseptillä. Yksi asia johti toiseen, kun löysin netistä Foodie Quinen blogista reseptin suklaiselle haggikselle. Hän tekee yhtä sun toista mielenkiintoista skottilaisella tvistillä. Siis ensin leipomaan iso annos muroleipiä ja osan niistä murensin toiseen herkkuun. Muroleipäresepti on vanha, ei em. bloggarin.

Muroleivät:
450 g voita
225 g sokeria

450 g vehnäjauhoja
225 g maissijauhoja (tai riisijauhoja)

Esilämmitä uuni 180 asteeseen.

Vaahdota voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja siivilöi ne voi-sokerivaahtoon. Käytä vatkaimen taikinakoukkuja tai sekoita aineet keskenään nopeasti murumaiseksi seokseksi, kuin korppujauhoiksi.

Käytin neliskanttista vuokaa 25 x 25 cm ja painelin muruseoksen noin sentin paksuiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle. Tiivistä kerros, painele haarukalla reikiä sinne tänne ja ripottele sokeria päälle. Nosta uuniin ja paista 35-40 minuuttia, kunnes kullankeltaista päältä.

Nosta uunista, leikkaa suorakaiteen muotoisiksi paloiksi ja anna jäähtyä. Nauti teen tai kahvin kera.



Suklaa-haggis

3 rkl hyvää skottiviskiä
50 g kuivattuja aprikooseja
100 g voita
100 g kaakaojauhetta
1 muna
100 g sokeria
150 g muroleipiä
50 g pähkinäsekoitusta
tomusokeria

Hienonna kuivatut aprikoosit (Foodie Quinen reseptissä oli rusinoita) pieniksi paloiksi, laita kulhoon ja kaada päälle viski. Jätä sivuun siksi aikaa, kun teet muut valmistelut.

Sulata voi kattilassa, sekoita kaakaojauhe siihen. Vaahdota muna ja sokeri. Sekoita muna-sokerivaahto kuumaan voi-kaakaomassaan. 


Murskaa muroleivät ja pähkinät. Niiden ei tarvitse olla tasakokoisia. Sekoita nämä rouheet massaan ja kaada lopuksi viskissä lionneet aprikoosit nesteineen joukkoon. Sekoita tasaiseksi.

Leikkaa tuorekelmusta kaksi isoa palaa ja laita ne päällekkäin. Tee massasta tiivis pötkylä kelmun avustuksella. Sido päät kiinni ja laita jääkaappiin yön yli. Poista kelmu seuraavana päivänä ja kierittele pötkylä tomusokerissa. Leikkaa ohuiksi siivuiksi ja tarjoile vaikka viskitilkan kera. Sláinte! 

Tämä haggis käy siis myös kasvissyöjille, ei kuitenkaan vegaaneille. Hyvää oli ja töissä tykkäsivät yllätyksestäni kahvipöydässä. Siellä ei nautittu viskin kera.

25.1. on Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin muistopäivä (Burns Night). Ensi lauantaina syömme sitä oikeaa haggista lisukkeineen Jyväskylässä Finn-Guildin järjestämällä päivällisellä.

Voit toki tehdä myös ohuemman ja pitkän makkaran, sitten saat suklaasalamia. Rouhi tällöin muroleipä pienemmiksi paloiksi. 


tiistai 17. tammikuuta 2017

Banaanimuffinssit


Pöydällä oli kolme hyvin kypsynyttä banaania ja edessä oli viikonloppu pois kotoa, joten niitä ei tule syötyä. Siispä leipomaan. Tämäkin resepti on ollut minulla ainakin 20 vuotta käytössä. Välillä teen annoksesta yhden ison kakun, välillä muffinsseja.

150 g voita
125 g sokeria
100 g fariinisokeria
2 munaa
3-4 ylikypsää banaania
325 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua neilikkaa
2 tl jauhettua kanelia

Esilämmitä uuni 175 asteeseen.

Vaahdota voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen välillä vaahdottaen. Soseuta banaanit haarukalla ja lisää vaahtoon. Sekoita kuivat aineet jauhoihin ja siivilöi joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Lusikoi taikina paperisiin muffinssivuokiin. Annoksesta tulee 24 muffinsia. Paista noin 20 minuuttia. Jos teet kakun, jauhota vuoka ja kumoa taikina sinne. Paista kakkua noin 50-60 minuuttia.  

Anna jäähtyä. Kuorruta halutessasi. Maistuvat hyvin ilman kuorrutettakin, ihan perinteisinä muffinsseina.

torstai 5. tammikuuta 2017

Vehnäleipä ruisjuureen


Viime vuoden elokuussa osallistuin 4-päiväiselle kurssille River Cottagessa. Viimeinen päivistä oli leivontapäivä. Sieltä sain mukaani pienen määrän heidän 13-vuotiasta ruisjuurta. Se pakattiin pieneen ilmatiiviiseen pussiin. Onnistuin saamaan sen kotiin asti hengissä ja sitä se on yhä. Olen lähes viikoittain leiponut leipää tuolla juurella. Ensin tein kirjaimellisesti, kuten siellä neuvottiin. 


Olen oppinut ajan myötä uusia asioita hapanjuurileivonnasta ja alkanut noudattaa saamaani ohjetta ja tekemään asioita muutenkin toisin, joten päivitän tämän kirjoituksen. Käytän isoa kulhoa, jossa saa kannen ilmatiiviisti kiinni. Voit tehdä leivän missä tahansa kulhossa ja laittaa tuorekelmun kanneksi. Elintarvikekelpoiset säilytyslaatikot ovat hyviä. Osta läpinäkyvä, niin näet kuinka taikina nousee. Laatikko on myös helpompi sijoittaa jääkaappiin.

Tämä leipä ei ole hätäisen leipää, se täytyy panna alulle edellisenä päivänä. Otan aamulla juurta jääkaapissa olevasta purkista ja jätän huoneenlämpöön heräämään. Illalla sekoitan taikinan ja suoritan taittelut. Taikinakulhon tai joissain tapauksissa muotoillun taikinan siirrän yöksi jääkaappiin.

Jos sinulla ei ole ruisjuurta, voit tehdä sen itsekin. Se vie aikaa vajaan viikon. Ohjeen löydät esim. täältä.


Leivon aina sen kokoisen taikinan, että saan siitä kaksi leipää. Näin myös uuni on täysi niitä paistettaessa. Voit toki tehdä puolet annoksesta.


7 dl kädenlämpöistä vettä

300 g ruisjuurta
1,5 rkl hienoa merisuolaa
1kg puolikarkeita vehnäjauhoja

Käytän Vääksyn myllyn jauhoja. Muita jauhoja käytettäessä määrää voi joutua muuttamaan. Myös muita kuin vehnäjauhoja voi lisänä käyttää. En suosittele käyttämään pelkästään spelttijauhoja, näin en ole saanut leipää onnistumaan.

1. päivän aamu: Ota juuri jääkaapista ja mittaa siitä 300 g kulhoon pöydälle heräämään. Ruoki jääkaappiin jäävä juuri: lisää 1,5 dl vettä ja 150 g ruisjauhoja. Laita takaisin jääkaappiin. 


1. päivän ilta: Mittaa vesi isoon kulhoon. Lisää veteen 300 g ruisjuurta, sen tulisi kellua, jos se on hyvin hereillä. Älä huoli, jos ei kellu, kyllä se yleensä siitä nousee kuitenkin. Sekoita juuri veteen ja lisää suola ja sekoita taas. Mittaa jauhot ja lisää kulhoon. Sekoita tasaiseksi. Peitä kannella/kelmulla ja anna levätä pöydällä tunnin verran. Tee sitten ensimmäiset taittelut, venytä ja taita taikinaa neljästä kulmasta. Toista näitä taitteluita puolen tunnin välein, kunnes olet tehnyt niitä kuusi kertaa. Jos on lämmin kesäpäivä tai keittiösi muuten lämmin, vähennä taittelujen aikaväliä.
Nosta sitten jääkaappiin yön yli. Tai voit muotoilla taikinasta leivät ja nostaa ne jauhotetuissa koreissa jääkaappiin yöksi. Älä anna leipien kuivua jääkaapissa. Laita päälle kostea pyyhe. Tai pistä korit muovipussiin.

2. päivä aamuna: Nosta kulho takaisin huoneenlämpöön. Muotoile taikinasta kaksi leipää, jos et tehnyt niin edellisenä iltana. Minä käytän nostatukseen koreja. Ne jauhotetaan hyvin ja leivät nostetaan koriin ns. pohjapuoli ylöspäin. Peitä korit liinalla ja jätä leivät nousemaan 1-2 tunniksi. Voit laittaa koriin liinan, joka täytyy myös jauhottaa hyvin. Sanovat, että riisijauhot ovat parempia korin jauhottamiseen, itse en ole siinä huomannut suurta eroa.  


Nosta uunipelti kylmään uuniin ja säädä lämpö 250 asteeseen. Aseta uuniin myös kuumuutta kestävä astia, johon laitat kuumaa vettä. Leivän voi paistaa myös kannellisessa padassa. Laita pata kylmään uuniin ja anna kuumentua vähintään tunnin ajan.


Kun leivät ovat nousseet ja uuni pelteineen kuuma, nosta uunipelti ulos uunista. Ripottele kuumalle pellille vehnäjauhoja tai mannaryynejä. Toimi nopeasti, ettei pelti jäähdy. Kumoa leivät koreistaan uunipellille, viillä muutama viilto partakoneen terällä tai terävällä veitsellä leipiin ja nosta pelti uuniin. Sumuta uuniin vettä. Laske lämpö 225 asteeseen. Voit välillä suihkuttaa lisää vettä uuniin. Paista leipiä noin 40 minuuttia. Leivät ovat kypsiä, kun pohjaan koputettaessa kuulostaa ontolta. Jos sinulla on paistolämpömittari, voit tarkistaa leivän sisälämpötilan, sen tulisi olla noin 95 astetta.


Anna jäähtyä kunnolla, niin leipää on helpompi leikata. Jos maltat, odota reilusti. Onhan lämmin leipä aivan ihanaa, joten aina ei kykene odottamaan. Älä peitä liinalla, ettei rapea kuori pehmene. Säilytä leipä leivinliinaan käärittynä. Voit pakastaa leivän paloina tai siivuina ja sinulla on päivittäin tuoretta leipää. 

Hapanjuurella tehty leipä on konstikkaampaa kuin hiivalla tehty leipä. Vaikka kuinka noudatat ohjetta ja teet asiat samalla tavoin kuin ennen, joskus leipä vaan tarttuu koriin. Kaunista leipää et saa, mutta yleensä maku on kuitenkin hyvä ja leipä on erinomaista syötävää. Sehän on kuitenkin pääasia.

Tässä kirjoitetut ohjeet eivät ole ainoa tapa tehdä hapanjuurileipää. Ohjeita löytyy netistä monella kielellä. 

Olen huomannut, että jos syön hiivalla kohotettua leipää vatsani alkaa turvota ja tulee huono olo. En myöskään ole enää kärsinyt tavallisia maitotuotteita käytettäessä. Liekö tuokin ollut hiivan aiheuttamaa kuplintaa?

Olen sittemmin tehnyt itselleni myös vehnäjuuren ja onnistunut sillä leipomaan hyvää vehnäleipää. Uusia suunnitelmia on toteuttamista vailla. 
 

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Karhunvattu-sahrami-hunajaletut


Tänään oli meillä samanlainen tilanne kuin Gill Meller kirjoittaa kirjassaan Gather tämän reseptin kohdalla. Teekupillisen kanssa ei ollut keksejä. Meillä oli pakkaspäivän ilta ja jotain makeaa halusimme juoman kera. Olin aiemmin päivällä selannut kirjaa tehdessäni ostoslistaa viikonlopulle ja tämä drop scones -resepti osui silmiini. Kaikkia tarvittavia aineita oli kotona, joten hommiin. Karhunvatut sulatin pikaisesti pakastimesta. 

175 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
40 g sokeria
hyppysellinen hienoa merisuolaa
1 muna
pieni hyppysellinen sahramia
noin 1 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria
1 rkl juoksevaa hunajaa
pari kourallista karhunvattuja
voita

Sekoita leivinjauhe, sokeri ja suola jauhoihin. Riko muna joukkoon ja lisää maito. Mausta vaniljasokerilla ja sahramilla. Murskaa hieman sulatettuja karhunvattuja, sekoita ne taikinaan ja lisää lopuksi hunaja.

Kuumenna paistinpannu ja sulata siinä noin 50 g voita. Kaada suurin osa voista taikinan joukkoon ja sekoita. 

Nosta ruokalusikalla (tai pienellä kauhalla) nokareita pannulle. Paista 1-2 minuuttia ja käännä, paista toiset 1-2 minuuttia. Nosta lämpimään paikkaan odottamaan, kunnes saat lopun taikinasta paistettua. Minä sain 10 isohkoa lettua. Aikaa meni maksimissaan 15 minuuttia.

Tarjoile voin ja hunajan kera teekupillisen seurana. Nämä eivät olleet kovin kauniita, varmasti tuoreita karhunvattuja käyttämällä taikinasta tulisi kauniimman näköistä. Nyt sulatetuista karhunvatuista irronnut mehu yhdessä sahramin kanssa värjäsi taikinan ikävän harmahtavaksi ja sahramista oli jäljellä vain maku. Hyviä olivat ja teen toistekin.